Pääsiäisen viettoa

Pääsiäinen saatiinkin viettää upeassa auringonpaisteessa. Teimme useita kävelylenkkejä naapurikaduilla sekä mummilaan, vauva rattaissa aurinkolasit päässä :). Välillä, tai useimmiten, hän toki nukahti kyydissä. Perjantaina päivällä kävimme kyläilemässä ystäväperheemme luona ja illalla miehen lähdetyä kaverinsa varpajaisiin minä rentouduin elokuvan parissa.

Tein ruuaksi nopeaa ja helppoa pesto pastaa, jonka olen oppinut ystävältäni jo vuosia sitten. Tätä voi syödä joko kylmänä salaatin tapaan tai lämpimänä pastana. Joukkoon voi halutessaan lisätä kuutioitua ja paistettua kanaa, jolloin pastasta tulee paljon ruokaisampi ja ihan "oikea" ateria.

puoli pussia täysjyväpastaa (esim. kahden värin fusilli)

kahden pienen tai yhden ison parsakaalin kukinnot keitettynä

purkki pestoa

pussi pinjan siemeniä

Lauantaina juhlittiin mummini 80-vuotis syntymäpäiviä notkuvien herkkupöytien äärellä. Oli ihana nähdä sukulaisia läheltä ja kaukaa. Mummikin selvästi nautti juhlahumusta. Me olimme hankkineet lahjaksi Pentikistä pussilakanan ja tyynyliinan, en enää valitettavasti muista minkä nimiset ne olivat, punakukalliset joka tapauksessa. Kuvaa en tajunnut enää juhlissa lahjasta napata. Tässä tytön juhla-asu.

Tyttö tutki iso-mummilassaan lattialistoja ja matonhapsuja :). Kovasti tykkää heilua lattialla konttausasennossa ja ryömii jo melkein joka paikkaan. Aina on kopeloimassa kiellettyjä esineitä alahyllyiltä, kun silmä välttää. Ympäristö kiinnostaa yhä enemmän, kun hän on nyt tajunnut pääsevänsä tutkimaan sitä ihan itse. Kaikki on uutta ja jännää! Kesä tuo tullessaan paljon ihmeteltävää. Portugalissa menemme mm. Lissabonin eläintarhaan, voin vain kuvitella tytön ilmeet. Itsekään en ole sielä vielä kertaakaan käynyt, vaikka kaupunki on tullut tutuksi lukuisten visiittien ansiosta.

Sunnuntaina kävelimme äidilleni, eli tyttömme mummilaan. Tapasimme siellä Brysselin tätiäni sekä Helsingissä asuvaa pikkusiskoani, söimme lounasta ja juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä. Illalla katsoimme elokuvan, joka ei oikein ollut meidän kummankaan mieleen, "you will meet a dark tall stranger". Ihan hauska, mutta jotain puuttui. Maanantaina tätini piipahti vielä ennen Brysseliin paluuta moikkaamassa meitä. Onneksi hän tulee taas käymään elokuussa! Käytiin myös siskoni kanssa pitkällä kävelylenkillä auringon paisteessa tytön kätevästi nukkuessa päiväuniaan rattaissa.

Pääsiäinen tuli ja meni, nyt Vappua odottelemaan :). Harmi vaan, että on luvattu huonompaa säätä.

 Mukavaa viikon jatkoa!

Laura

Tuliaisia ja herkuttelua

Lauantaina ihana tätini sekä äitini kävivät ilahduttamassa meitä kuulumisillaan. Täti oli saapunut Brysselistä asti Suomeen lomailemaan. Leivoin valusuklaatryffelikakun, joka mielestäni hieman epäonnistui, vaikka herkullista olikin. Ohjeen mukaan tein, mutta seuraavalla kerralla muokkaan sitä itse sopivammaksi. Laitan sitten teille vasta tänne ohjeen, jaksakaa siis odottaa taydellisen kakun ohjetta! Tässä kuitenkin kuva tuotoksesta.

 
Tyttö sai ihania tuliaisia tädiltä ja serkultani. Kyllä näillä kelpaa keikistellä tulevissa juhlissa :). Tyttö on vielä niin pikkuruinen, että vaatteet ja kengät käyvät ehkä hieman myöhemmin. Mutta mitäpä se haittaa, mukavaahan se vaan on, että kaapissa on näitä ihanuuksia odottamassa.

 

Nyt kun on vaatteista puhe, tässä vielä kuva siskoni tytölle tuomasta Name it oloasusta.

Lauantaina tein pakkaseen tytölle lisää soseita. Pakastin ensin jääpalamuotteihin ja siirsin sitten pusseihin. Paloja voi yhdistellä mielen mukaan, saa helposti vaihtelua ruokiin. Tällä kertaa tein bataatti- ja kukkakaalisoseita, luomuna tietysti. Pakkasessa on vielä jonkun verran (luomu) nautaa, kesäkurpitsaa ja porkkanaa. Perunaa en viitsi pakastaa, muuttuu kummalliseksi. Keitän luomuperunoita aina sopivan satsin kahdelle päivälle. Olen huomannut, että tyttö tykkää huomattavan paljon enemmän omatekemistäni pöperöistä, kun kaupan purkkiruuista. Harvemmin kaupanruokia tarjoankaan, mutta välillä yritän, ihan vaihtelun vuoksi ja jotta tyttö tottuisi erilaisiin makuihin. Olen lähinnä ostanut Hipp -merkkisiä luomuruokia.

Eilen oltiin tytön kanssa kaupungilla ja tavattiin siellä tätiä kahvittelun merkeissä. Samalla kävin ostamassa 80-vuotiaalle mummilleni lahjan Pentikistä, en vielä paljasta sitä, juhlat ovat nyt tulevana lauantaina. Tarttuipa mukaani taas itselleni iso kimppu tulppaaneja, tällä kertaa violetteja. Näiden kukkasten myötä toivotan teille kaikille ihastuttavaa viikon jatkoa!

Laura

Hymyjä ja teehetkiä

Ah kuinka ihanasti nämä aurinkoiset kelit ovat meitä hellineet. Aivan kuin elämä olisi palannut kroppaan ja mieleen pitkän talvihorroksen jälkeen! Kävimme keskiviikkona tytön kanssa ihanalla ystävälläni ja sain siellä herkutella itsevalmistettua tiramisua, oli kyllä suussa sulavaa kertakaikkiaan. Sain ystävältäni raikkaan kimpun tulppaaneja kotiin viemisiksi, kiitos <3.

Torstaina oli ihanaa seurata, kun tyttö oli kuin pikkuinen aurinko hymyillessään isilleen, joka oli palannut kotiin työmatkalta. Isin kunniaksi oltiin valittu tilanteeseen sopiva asu :).

Torstaina saapui myös odottamani teelähetys Skafferista. Heidän myymälänsä sijaitsee Porvoossa ja olenkin sieltä ostanut mm. teetä aina kaupungissa vieraillessani. Nyt tilasin ensimmäistä kertaa postitse kotiin. Tilasin valkoista Kvidevit luomua, mustaa luomu vaniljaa, mustaa black cranberryä (suosikkini!) ja uutena tuttavuutena vihreää Buddha Aman Cha'ta.

Buddha Aman Cha on siitä hauska, että se on valmistettu hortensiapensaan kokonaisista lehdistä. Yksi lehti riittää yhtä teekupillista varten ja saman lehden voi käyttää pari kertaa uudelleenkin. Maku on yllättävän makea, sokeria ei tarvita.

Aurinkoista ja suloista lauantaita jokaiselle! Minä lähden tästä leipomispuuhiin, illalla on tulossa kylään rakkaita sukulaisia, saamme kuulla kuulumisia Brysselistä asti :).

Laura

Takana juhlahumuinen viikonloppu

Sunnuntaina juhlittiin veljen tytön ristiäisiä isola joukolla. Leivoin pari valkosuklaakakkua tarjottavaksi. Kakku on niin helppo ja uskomattoman herkullinen, että tässäpä teillekin kaikille tämä resepti.

200g valkosuklaata

200g voita

2½ dl sokeria

3-4 munaa (3 isoa tai 4 pientä)

6 rkl vehnäjauhoja (ei kukkurapäisiä)

Sulata suklaata ensin mikrossa niin, että se on aika löllöä. Lisää joukkoon voi ja jatka sulatusta, kunnes seos on kokonaan sulanut. Lisää sokeri ja sekoita kunnolla. Tässä vaiheessa seos näyttää kummalliselta, aivan kuin se sakkautuisi, mutta kunhan lisäät munat joukkoon ja sekoitat kunnolla, taikina elpyy :). Ja sitten vielä jauhot sekaan ja taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Itse käytän irtopohjavuokaa, mutta muukin pyöreä vuoka käy. Kakun saa nostettua vuoasta pois leivinpaperin avulla, jos haluaa. Kakku uuniin 175 asteeseen n-35-40 minuutiksi. Kiertoilmauunia käytettäessa kannattaa paistaa kakku hieman pienemmässä lämpötilassa. Kakun kuuluu jäädä pikkuisen löllöksi keskeltä, kakku kyllä vetäytyy sopivaksi jäähtyessään. Eli tämän kakun kohdalla kypsyyttä ei kanata testata työntämällä tulitikku keskelle.

Tässä kuva kakuista heti uunista tullessa.

Kakun voi koristella ihan miten tykkää, itse leikkasin paperista pari sydäntä ja laitoin ne kakkujen päälle, jonka jälkeen ripottelin tomusokerit. Lisäksi koristelin kakkuja vielä parilla eri strösselillä. Jäähtyessään kakun pinta saattaa halkeilla, se siis kuuluu asiaan.

Tässä tytön juhla-asu, mekko on Lindexiltä. Body ja sukkahousut ovat "vanhat", olisiko muistaakseni myös Lindexiltä, en mene nyt vannomaan :).

Tänään käytiin muskarissa, hupaisaa oli niin aikuisilla, kuin vauvoillakin. Ihana aurinkoinen ilma, edessä kupponen espressoa ja pari palaa suklaata. Pikkuinen juuri päiväunilla, kohta taitaa jo heräillä. Sitten onkin luvassa päivän sadasviideskymmenes pusuttelutuokio, pus pus :).

Laura

Harmauden ja loskan tehokasta torjuntaa

Eilen oli ulkona niin harmaata, loskaista, mutaista ja kaikin puolin synkkää, että olisi ollut lähes rikollista olla järjestämättä pieniä lettukestejä :). Oli vaan pakko saada miniräiskäleitä ja makeaa karpaloteetä. Mmmmm. Ja oikein arvasin, kestit pelastivat päivän!

Harmaina, sateisina päivinä on keksittävä puuhaa neljän seinän sisällä. Lukeminen, tai ehkä tarkemmin sanottuna kuvien katseleminen ja ihmetteleminen, on ollut meillä hittipuuhaa nyt jonkun aikaa. Tytöllä alkaa olla jo selkeät lempi kirjat. Tylsistyy ja hermostuu hänen mielestään "huonojen" kuvakirjojen äärellä ja innostuu kiljahtelemaan ihanimpien kirjaystäviensä kanssa. Nämä mieleisimmät kirjat tunnistaa helposti myös siitä, että jokaisessa on ainakin yksi kulma järsitty uuteen muotoon :D.

Itse olen selaillut erilaisia mietelause- ja runokirjoja. Olen yrittänyt etsiä sopivaa ajatusta ristiäiskorttiin. Vihdoin tänään hyllystä löytyi kirja nimeltä Vauva. Juu-u, se on tuon kirjan nimi (alkuperäinen nimi on BABIES with love. M.I.L.K.). Kirja on kokoelma vauva- ja lapsiaiheisia ajatuksia ja mietelauseita sekä suloisia, hymyilyttäviä kuvia. Sain kirjan lahjaksi ihanalta ystävältä vauvakutsuillani heinäkuussa. Ja sieltähän löytyi vaikka mitä ihanuuksia korttiin rustattavaksi

Huomenna olisi sitten juhlintaa ristiäisten merkeissä :). Juhlavaatteet roikkuu jo esillä, laitan tytön asusta tänne kuvan seuraavassa jutussa. Jännittää kuulla pienokaisen nimi, iik! Mutta ensitöiksi aamulla on leivottava pari valkosuklaakakkua viemisiksi. Tuolla ne valkosuklaat kuumottelee kaapissa, hieman tuottaa vaikeuksia pitää näppejään niistä erossa :D.

So long!

Laura

Juhlintaa

Viikonloppuna juhlistettiin pienimuotoisesti tyttösen pulivuotispäiviä ja minunkin synttäreitäni (aikuisiällä synttärit voisi miltei jo unohtaa ;)). Kutsuimme kakkukahville muutamia sukulaisia ja perheenjäseniä. Tässä kuva tytön juhla-asusta, mekko (Kapp Ahlista) saatiin lahjaksi miehen serkulta jo silloin, kun tyttö oli vasta muutaman viikon ikäinen. Mekko näytti silloin valtavalta, enkä pystynyt kuvitella sitä vauvan päällä :D.

Kakkua koristelin kaikella vaaleanpunaisella, tietysti, kun kerran on prinsessasta kyse <3. Yleensä olen aina itse tehnyt myös kakkupohjan, mutta nyt ei aika riittänyt, joten turvauduin valmiiseen suklaapohjaan. Yllättävän hyvää oli. Täytteeseen laitan aina maitorahkaa, tuo kivaa kirpeyttä muuten makeaan kakkuun.

Eilen aurinko paistoi niin ihanasti, että käytiin rattaiden kanssa lenkillä. Ihan tuli kuuma, vaikka uskaltauduin laittamaan tällä kertaa ohuen kevättakin päälleni. Lämpöasteita taisi olla +7, ellen aivan väärin muista. Nyt taas sataa, mutta ei se mitään. Sade piiskaa nuo lumikasat äkkiä pois! IHANAA, kesä tulee :)!

Nyt me likat lähdetään veljen avovaimon ja heidän pikkuisen vauvelin kanssa kahville ihmettelemään maailman menoa. Hei ja mukavat viikonjatkot!

Laura

Pieniä nautintoja

Torstain kunniaksi, ja ehkä hieman myös äitini visiitin, väsäsin aamulla pannarin. Onnistui kivasti, maisema oli kuin kuusta, sen verran paistos aaltoili ja pullisteli. Huono puli tässä oli se, että napostelin pannaria sitten pitkin päivää.. Hyvä, että miehelle jäi edes palanen, kun tuli illemmalla töistä kotiin. Olisi kyllä hävettänyt vetää lähes yksin koko pellillinen. Ohje on Valion sivuilta aikoinaan poimittu, jostain syystä sivuilla on tätänykyä erilainen resepti, joten laitan hyväksi todetun, vanhan ohjeen teille nyt tähän. Kaikki vaan sekaisin (viimeisenä voisula), 30 min turvotus ja uuniin voidellulla leivinpaperilla vuoratulle pellille 225 asteeseen 20-25 minuutiksi. Avot!

4 munaa

6,5 dl maitoa

1 tl suolaa

1 rkl sokeria

3,5 dl vehnäjauhoja

50 g sulatettua voita tai Oivariinia

 

Tytön päiväunien aikaan olen viimepäivinä tykännyt lueskella ja selailla kirjahyllyyn kertyneitä taidekirjoja. En ole välttämättä jaksanut paneutua kaunokirjallisuuteen, vaikka nytkin lukemista tuolla odottelisi mm. Coelhon Valkyriat ja monta muuta. Sielu lepää, kun saa katsella kauniita kuvia kuuman teen tai kaakaon kyytipoikana. Edelfelt tuntuu rakkaimmalta taiteilijalta edelleen. Suosittelen kaikille vähänkin taiteesta, tai historiastakin, kiinostuneelle lukemaan Anna Kortelaisen kirjoittaman ja kokoaman teoksen "Puolivilli puutarha". Kirja kertoo mielenkiintoisen tarinan Edelfeltistä ja sisältää upeita kuvia hänen teoksistaan.

Perjantaina nautiskelin puhtaiden petivaatteiden tuoksusta. Tytön sänkyyn vaihdoin minun vauva-ajoiltani säästetyn retrokuvioisen pussilakanan. Aivan hurmaavan suloinen värikkäine kuvineen. Eilen äitini toi minulle juuri kätköistään löytämänsä ensimmäisen pussilakanani (punaisella pohjalla valkoisia sydämiä). Siitä laitan kuvan joskus myöhemmin, ehkä seuraavan lakananvaihtopäivän päätteeksi :)..

Eilen illalla kävimme mieheni kanssa piiiiitkästä aikaa kahdestaan viinilasillisilla. Mummi oli lapsenlikkana. Viivyimme hurjat 1,5 tuntia :D. Mutta teki ihan hyvää viettää treffi-hetki.

Tässä vielä lopuksi kuva hauskasta kortista, jonka sain pikkusiskoltani syntymäpäiväni kunniaksi. Veikeää lauantai-iltaa ja viikonlopun jatkoa kaikille!

Pitäkää pilke silmäkulmassa ;)!

Laura