Vappua! Ja kaikkea muutakin

Tänään on Vappuaatto ja me suunnataan kohtapuolin ystäville juhlien viettoon :). Lapsellisissa merkeissä mennään, eli perheiden kesken grillaillaan ja nautiskellaan. Eli koska emme vietä Vappua kotosalla jäi tänä vuoonna munkitkin paistamatta.. Jotenkin orpo, munkiton olo :D. Kaikenlaisia muita herkkuja kyllä on kotiinkin hommattu, mmmm..

Se Vapusta ja muihin juttuihin. Löysin eilen itseni Body Shopista pyörimästä ja ihastuin heidän uuteen Nutriganics -sarjaan, eli luomua luomua, siitä minä tykkään. Ostin kasvoivoiteen ja ah mikä tuoksu. Siis en tiedä onko tuo heidän sarjansa aivan uutukainen, mutta en ainakaan tammikuussa Body Shopissa käydessäni näihin törmännyt. Olisin halunnut tutkiskella sarjan muitakin tuotteita, mutta rattaissa istuva työnjohtaja ei suvainnut siihen aikaa tuhlattavan.. :D

Ja luomusta lisää.. En tajua miten multa on mennyt aikaisemmin jotenkin ihan ohi Lahdessa toimiva Lahden seudun Luomuruokapiiri. No, olen nyt liittynyt siihen jäseneksi ja innolla suunnittelen jo mitä kaikkea heidän kauttaan voisin tilata. Todella monella paikkakunnalla toimii vastaavia ruokapiirejä, jotka siis tilaavat tuotteita läheltä, suoraan tiloilta/toimittajilta. Näin jää kauppojen osuus välistä pois. Tuotteet haetaan itse tietystä jakelupisteestä erikseen ilmoitettuina aikoina. Täältä voit käydä etsimässä sinua lähinnä olevan ruokapiirin ja liittyä jäseneksi. Lahden seudun Luomuruokapiirillä on sivut myös Facebookissa, tästä pääset sinne.

Nämä tämän postauksen aiheet on nyt aika sekalaista sepustusta, mutta olkoot :). Olen unohtanut aikaisemmin mainita, että löysin uuden mahtavan ripsivärin Maltan lentokentältä. Tämä johtuu siitä, että piiiitkään käyttämäni Diorin ripsari oli sieltä tietenkin juuri meikäläisen tuurilla loppunut, joten avulias myyjä ehdotti minulle Chanelin uutuusripsaria, Chanel Inimitable. Kysyin, että onko myyjätär itse kokeillut sitä Diorin ripsaria, joka oli siis mielestäni maailman paras ripsari ikinä ja myyjä kertoi, että on kokeillut jokaista ripsaria, joka siellä heillä on myynnissä ja ei ole tuon Chanelin voittanutta. No, ostin sitten tuon Chanelin, vaikka kyllä epäilytti.. Monet kerrat olen nimittäin saanut pettyä karvaasti ripsareihin (myös kalliisiin merkkiripsareihin) ja aina olen palannut Diorin black outiin. Mutta nyt kävikin niin, että yllätyin positiivisesti ja tämä Chanelin ripsari on MAHTAVA :). Sitä pitäisi jokaisen kokeilla itse, vaikea kuvilla antaa oikeaa vaikutelmaa, mutta tässä nyt kuva ennen ja jälkeen ripsarin. Kuten näette, omaan tyngät ja vaaleat ripset..

Ja siis ostan ripsarin ja yleensä muutkin meikkituotteet aina lentokentältä, on siellä niin paljon edullisemmalla, kun "maissa". Ja sillälailla voi sitten satsata paremmin kunnollisiin merkkituotteisiin.

Ja loppuun vielä äitini minulle tekemä ihana kaulahuivi. Tai tämä on sellainen ympyrä vaan, jonka voi kiepsauttaa kaulalle kaksin kerroin. Tehty muistaakseni 8-koon pyöröpuikoilla. Nyt tämä on jo ehkä liiankin lämpöinen tähän aurinkoiseen kevätsäähän, mutta tulossa on myös ohuesta puuvillalangasta tehty versio, laitan siitäkin sitten teille kuvan. Kiitti äiti!!

Viettäkäähän mukava Vappu! Okaa varovaisia, nauttikaa ja rentoutukaa hyvässä seurassa :).

Laura

Sunnuntaita

Meidän pikkuneiti on ollut hieman flunssaisena, joten ollaan oltu sisällä ja otettu päivät ihan rauhakseltaan. Tänään oli ja on edelleen ihanan upea kevätilma, joten uskaltauduttiin pikaisesti tuohon lähimetsään tutkimusretkelle. No siellähän jo maasta työntyi esiin vihreää versoa! Oli jo aikakin :)

Ostin muuten Italiasta kotiin ihanaa ja täyteläistä aitoa italialaista Parana-espressojauhetta. Kyllä se vaan on niin, että kahvimerkillä on väliä. Jostain syystä musta on tullut kahvin suhteen sellainen hifistelijä, kuten veljeni sanoo :D. Haluan normaaliin pannukahviinkin kuumaa kiehautettua maitoa.. Mutta kun niin se kahvi on vaan paljon parempaa ja maistuu kuten ulkomailla, heh. No, tänään tein herkullista lattea tuosta Paranan jauheesta, ai ai ai, nami nam nam.

Toivottavasti en nyt loukkaa ketään huoltamotyöntekijää.. Mutta se huoltoaseman pannussa seissyt Juhlamokka.. Hrrr, menee ihan kylmät väreet.. Vaikka eihän se huoltamon kahvin laatu ja maku riipu työntekijöistä tietenkään :), että mitäs tässä pahoittelen. Hassua on ehkä se, että olen juonut kahvia vasta n. 1,5 vuotta. Ja tuossa ajassa olen kehitellyt itsestäni tällaisen kahvinirsoilijan..? Parasta kahvia ikinä olen juonut Portugalissa. Ja siellä kuppi "espressoa" tai bicaksihan sitä siellä sanotaan, maksaa n. 0,80e. Italiassa join 5 euron espresson, eikä voittanut Portugalin pikkukahvia.

Eilen tein sienipiirakkaa, kun teki vaan jotekin mieli jotain suolaista piirakkaa, ja isäkin oli tulossa visiitille. Perus piirakkareseptillä siis tein, eli näin:

1 valmis piirakkapohja

2 kananmunaa

2 dl kuohukermaa

150g emmental juustoraastetta

½ rasiaa herkkusieniä pilkottuna

½ oranssi paprika kuutioituna

mustapippuria

ripaus suolaa

Taikina painellaan vuoan pohjalle ja reunoille, itse voitelin vuoan voilla, ettei vaan pohja tartu kiinni. Kaikki täyteaineet sekoitetaan keskenään ja kaadetaan pohjan päälle. Paisto 200 asteessa n. 30 min. Ja avot, olipa hyvää. Söin sitä tänään vielä aamupalaksikin. Jos haluaa piirakasta oikein sienisen, voisi täytteeseen laittaa koko rasian sieniä ja vähemmän paprikaa tai ehkä jopa jättää paprikan kokonaan pois. Emmentalkin tuo omaa makuaan aika vahvasti, joten sen voisi vaihtaa miedompaan raasteeseen.

Nyt muuten tytölle sopii se kummisedältään saatu ihastuttava Älskling-sadetakki. On söpö, sopiva, kaikin puolin toimiva ja laadukas. Tämä tulee käyttöön välittömästi ja luulen, että sopii tytölle vielä syksylläkin, on kivan reilua kokoa.

Yritän nyt saada jotain aikaiseksi ja kirjoitella pikaisesti uudelleen. Parveke olisi tarkoitus laittaa kevätkuntoon mahdollisimman pian ja Vappu lähestyy kovalla vauhdilla. Pikaisiin kuulumisiin, toivottavasti!

Ihania, aurinkoisia päiviä kaikille :)

Laura

Hei hei Suomessa ollaan!

Nyt vasta pääsen tänne kertomaan teille Italian reissusta, pahoittelut, kun viivästyi. Yllättäen täällä kotona on piisannut hommaa ja on pitänyt tietysti treffata kavereita ja sukulaisia :).

Roomasta kerron aika lyhyesti, koska olin niin paljon enemmän vaikuttunut Braccianosta, että haluan panostaa siihen.

Rooma on pariskuntien kaupunki, upea paikka, mutta hyvin hankala taaperon kanssa. Ihmisiä on PALJON joka paikassa ihan koko ajan. Kadut on kapeita ja portaitakin löytyy kiitettävästi. Ei siis kovin miellyttävää rattaiden kanssa. Ja kun tyttö olisi vaan halunnut itse kävellä, niin voitte vaan kuvitella sitä kitinän määrää, kun eihän häntä voinut päästää juoksentelemaan ihmis- ja autovilinän keskellä juuri ollenkaan. Onneksi Roomassa on puistoja, siis ei varsinaisia leikkipuistoja, mutta rauhallisia, autottomia puistoja ruohikkoineen ja lampineen. Meidän asunnon aivan kupeessa oli valtava puisto, jossa käytiin päivittäin "juoksuttamassa" tyttöä :D.

Vuokrasimme siis asunnon Roomasta aivan espanjalaisten portaiden läheltä. Asunnon siksi, että siellä oli oma keittiö ja kaksi makkaria. Helpompaa siis lapsen kanssa, kuin pienessä hotellihuoneessa. Ei tarvinut meidän aikuisten mennä iltaisin nukkumaan 21 maissa, koska lapsi nukkui omassa huoneessaan. Meidän tyttö on siis hyvin herkkäuninen eikä hänen nukkumisestaan olisi tullut mitään meidän valvoessa samassa huoneessa.

Tässä näkymä meidän asunnosta ulos, suoraan edessä oli joku suuri museo.

Ja tässä pari kuvaa puistosta.

Juu tuo alin on aika sumea kuva, mutta puu oli niin nätti, että halusin tämän tänne laittaa.

Käytiin Colosseumissa ja Vatikaanissa, Pantheonin kukkulalla, kirkoissa, Fontana di Trevillä, espanjalaisilla portailla ja monessa muussakin paikassa. Jonot olivat huimat Colosseumiin ja Vatikaaniin, joten menimme noihin paikkoihin opastetuissa ryhmissä ja sellainenhan tietysti maksoi ekstraa. Mutta eipä tarvinut jonottaa, se olisikin vielä puuttunut pikkulapsen kanssa. Ja jonot olisivat olleet yli tunnin mittaiset..

Tässä ollaan Fontana di Trevillä.

Koska meillä oli tyttö mukana, emme oikein voineet lähteä rattailla kovin kauas etsimään niitä paikallisten suosimia pikkuravintoloita. Valitettavasti tuolla turistialueella ravintolaruoka oli pettymys :(. Kallista ja aika mautonta. Italialaiset rakastavat ruokaa ja ovat ruokakulttuuristaan ylpeitä. Jos ravintolassa ei näy paikallista väkeä, ruoka on tuskin kovin kehuttavaa. Kahviloissakin oli hurjat hinnat ja voitteko kuvitella, puiston jätskiautossa 1 jäätelöpallo maksoi 5 euroa!

No, se Roomasta ja sitten Braccianoon, joka on siis Rooman lähellä n. 40 km päässä ja sijaitsee järven rannalla. Oli suoraan sanottuna helpotus päästä sinne lepäämään hiljaisuuteen Rooman hulinoiden jälkeen. Hotellimme oli Villa Clementina, pääset tutustumaan hotelliin tarkemmin täältä.

Upea paikka, jonka miltei 80-vuotiaat omistajat, Fausto ja Clementina olivat varsin hurmaavia. Hotellissa on vain 7 huonetta, me asuimme pihalla olevassa pienessä 2-kerroksisessa villassa. Alue on aidattu ja turvallinen, oli ihanaa päästää tyttö juoksentelemaan puutarhaan. Uima-altaassa ei ollut vielä vettä, joten sitäkään ei tarvinut juuri varoa. Hotellissa on oma pieni ravintola, jossa vihdoin saimme sitä niin kovin kehuttua maukasta italialaista ruokaa. Emme juuri käyneet Braccianon keskustassa syömässä, koska Villa Clementinan ravintola oli niin hyvä ja puitteet upeat. Ravintola oli rakennettu erään jo edesmenneen taiteilijan entiseen ateljeehen. Taiteilija omisti siis aikoinaan koko paikan.

Tässä päärakennus.

Ja tässä pari otosta ravintolasta.

Tässä kuvia puutarhasta.

Hotellilla on oma pieni roomalainen Spa, jossa tietenkin kävimme lilluttelemassa. Spassa on poreallas, höyrysauna, normaali (suomalainen) sauna, eukalyptus-suihku, normaalit suihkutilat ja lepoalue, jossa sai nautiskella kupposen teetä. Spassa soi ihana rentouttava musiikki ja valoja voi itse säätää tunnelman mukaan. Hotelli tarjoaa Span tiloissa myös hierontaa.

Kävimme tutustumassa Braccianon keskustassa sijaitsevaan 1400-luvulla rakennettuun Odescalchin linnaan, jossa mm. Tom Cruise ja Katie Holmes aikoinaan vihittiin. Valtava paikka. Tässä meidän hotellin tieltä näkymä linnalle.

Tässä kuva Isabella de' Medicin (31.8.1542-16.7.1576) huoneesta ja sängystä. Huoneessa oli myös ovi, josta Isabella heitätti kaikki yhdenillan suhteensa kuiluun. Kuilun pohjalla oli pystyssä miekkoja, jotka sitten lävistivät nämä onnettomat sankarit.. Karua meininkiä..

Järven ranta oli aivan vieressä, siellä käytiin ihmettelemässä sorsia ja joutsenia. Onneksi sää oli varsin aurinkoinen koko loman ajan, saatiin olla palojon ulkosalla.

Päivät olivat leppoisia, ei kiirettä, ei meteliä, ei stressiä. Kunhan nautiskeltiin ja oleskeltiin :). Leppoisinta oli viettää välipalahetkiä puutarhassa. Ne oli tehty auringosta, mansikoista ja hyvästä kirjasta.

Suosittelen Braccianoa ja varsinkin tuota Villa Clementinaa kaikille rauhaa ja ruokaa rakastaville. Kylässä ei ole taksia eikä linja-autoja, joten auton vuokraaminen Roomasta on välttämättömyys. Mutta sillä pääsee sitten kätevästi tutustumaan järven ympärillä oleviin muihinkin kyliin. Tässä vielä loppuun kuva Anguillaran kylästä, josata nappasin ohimennessämme kuvan.

Huomenna olis sitten maanantai ja minulla hoitovapaan jälkeen eka työpäivä, voihan iik!! No, ihan mielenkiinnolla odottelen jo vanhojen työkamujen tapaamista :). Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Laura