lauantai 22. joulukuuta 2012

Piparipurkki

Tämmöinen ihana peltinen piparipurkki tarttui mukaani yhtenä päivänä Robinhoodista. hauskan tästä tekee se, että purkki on myös soittorasia! Ja se soittaa ihanaa joululaulua.



Tämmöistä tällä kertaa :)

Laura

perjantai 21. joulukuuta 2012

Idea

Keksin mielestäni kivan joulukoristusidean :). Mitäs pidätte? Tuohon voi ripustaa mitä vain joulukoristeita.



Kuva on valitettavan pimeä, kun jälleen otin sen puhelimella.

Laura

maanantai 17. joulukuuta 2012

Odottelua

Edelleen joudun rustaamaan tänne puhelimeni välityksellä, hiidasta puuhaa, hoh hoijaa.. Mutta ei auta valitus :).

Eilen piipahdettiin Lahden joulukylässä. Tämä seimi kiinnitti erityisesti tytön huomion. No olihan se sievä.


Mukaan torilta tarttui mm pussillinen Kivikylän grillin pikkudonitseja.

Täällä kotona olen yrittänyt saada purettua viimeisiä laatikoita yksi laatikko per päivä periaatteella. Ne on nuo viimeiset laatikot sellaisia, että ne vain tuntuvat pyörivän jaloissa ja siirtyvän paikasta toiseen.. Mutta eiköhän se tästä :).

Palataan taas pian!

Laura

perjantai 14. joulukuuta 2012

Joulufiiliksiä

Muuton keskellä on hieman haastavaa saada aikaan joulutunnelmia. Onneksi tytön kummitäti toi ihanat paperinarupallo-valot tytön huoneeseen. Nämä ovat Stockmannilta.



Hieman huono kuva, puhelimella nappasin. Meillä ei ole vielä netti alkanut toimimaan täällä uudessa kodissa, siksi blogin päivittäminenkin on jäänyt retuperälle.

Jokanpäivä ollaan kuunneltu Samuli Edelmannin uutta Hiljaisuuden valo -joululevyä. Ehdoton suosikkilaulu on Avaruus. Lumiukko -elokuvan tunnuslaulu.

Osallistuin muuten Hope -yhdistyksen joululahjakeräykseen Kaunis pieni elämä -blogin kautta. Käykää lukemassa lisätietoja sieltä! En saa nyt puhelimella linkitettyä blogia tähän, mutta löytänette vaikka Googlesta tuon :).

Joulutunnelmiin!

Laura

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Juhlia ja arjen juhlaa

Hyvää isänpäivää kaikille isille!

Me juhlistettiin tänään isänpäivää oman perheen kesken kotosalla. Isille aamupalatarjoilu, kortteja, täytekakkua.

Viikko sitten juhlittiin pienen poikamme ristiäisiä ihanien sukulaisten ja ystävien kesken. Tytönkään nimeä en ole täällä blogissa kestonut, joten pojan nimi saa sekin jäädä kertomatta. Ymmärtänette :). No, te jotka minut tunnette myös in real life, te toki pojan nimen jo tiedättekin. Kolme nimeä valittiin, joista kaksi on perinteisesti vanhoja suvuissamme esiintyviä nimiä. Etunimi on ihan meidän vanhempien valitsema "uusi" nimi, ei suvuissa kulkeva.


Just nyt on ulkosalla kurjan loskainen keli, joten tämä leipomus piristänee päivänne! Kävi niin, että ihana serkkuni kävi meillä taannoin kahvilla ja toi mukanaan vasta leipomansa omenapiirakan. Reseptin kuultuani sainkin idean tehdä samaisen piirakan mustikkaversiona. Serkku kehui, että mustikoilla sama piirakka onnistuu todella hyvin. Eli kiitos M aivan kertakaikkisen suussasulavasta vinkistä! Ja mainittakoon, että tämä on ehkä maailman helpoin valmistaa.

Mustikka-mascarpone piiras

piirakkapohja
1 purkki mascarpone tuorejuustoa
mustikoita maun mukaan, ehkä noin 2 dl

Tähän voi käyttää aivan hyvin kaupan pakastealtaasta löytyvää valmista piirakkapohjataikinaa. Jos valmistatte pohjan itse, netistä löytyy ohje helposti. Taikina painellaan voideltuun vuokaan, pohjalle ja reunoille. Päälle kumotaan mascarponejuusto ja levitetään tasaiseksi. Lopuksi juuston päälle mustikat, niitä voi vähän lusikalla painellen upottaa juustoon. Ja ei kun koko komeus uuniin 200 asteeseen n. 30 minuutiksi. Kiertoilmauunissa lämpötila voi olla n. 180 astetta. Anna piikakan jäähtyä ja vetäytyä hetken, ennen tarjoilua. Mascarponea riittää tosiaan vain 1 purkki, ellei piirakka vuoka ole normaalia suurempi. Marcarpone kun on todella makeaa, sitä ei tarvitse ola piirakassa paksulti. Itse täytyy tosin myöntää, että laitoin seuraavaan piirakkaani mascarponea 1,5 purkkia ;).




Mmmmm!!

Tällaista tällä kertaa, ensi kerralla jotain muuta :). Piristäkää ankeaa alkutalven loskakautta leipomuksilla, kynttilöillä ja kahvilla. Olen taas aivan intopiukeena kahvista, minä, joka olen kahvia juonut vasta parisen vuotta :D. Kahvista lisää seuraavalla kerralla.

Hellurei!

Laura

lauantai 27. lokakuuta 2012

Heipä hei tooodella pitkästä aikaa!

No niin, nyt olen taas palaillut tänne blogimaailmaan piiitkän paussin jälkeen. Paussi olikin aivan paikallaan, sen aikana meille syntyi pikkuinen rakas poika <3.


On se ihanaa saada kokea toistamiseen vauvan tuoksu ja tuhina.


Isosiskolla kesti tovin tottua uuteen perheenjäseneen :). Kiukunpuuskat onneksi kohdistuivat suurimmalta osin vain isiin ja äitiin. Pikkuveikkaa tyttö on suukotellut ja halaillut ihan ensisilmäyksestä alkaen. Nyt tilanne on jo niin rauhoittunut, että pikkuveikka on tytön mielestä lähinnä vain ihana, suloinen ja rakas. Jos veikkaa itkettää, on tyttö hetimiten ryntäämässä tämän luokse ja sanoo "ei mitään hätää rakas". On ne lapset niin hellyyttäviä kyllä.


Onhan tämä ollut ajoittain hektistäkin tämä meidän elo vauvan saapumisen jälkeen. Kestää aikansa, kun löytyy taas se normaali rytmi. Tuntuu, että viikot vaan kuluu ja aika lentää, poikakin on kohta jo 7 viikkoinen!! Tytön 2-vee synttäritkin juhlittiin kuun alussa isolla porukalla ja viikon päästä on pojan kastejuhla. Tällä kertaa tilaamme ristiäisiin tarjottavat, ei vaan yksinkertaisesti riitä aika ja energia sellaisen määrän leipomiseen. Tytön ristiäisiin leivoin kaiken itse, hirveät kasat kaiken maailman piirakoita ja suolaisia muffineita, lohihyydykkeitä unohtamatta.. Ihan hullun hommaa :D. Onneksi täytekakun sentäs väsäsi ihana veljeni avovaimo. Ja voitte vaan kuvitella miten paljon syötävää jäi vielä pakkasen täytteeksi. Opin siis viimekerrasta ja nyt toimitaan eri tavalla :).

Syksy oli omppujen täytteinen ja niitä meille kiikutti yksi jos toinenkin kyläilijä. Niistä tuli sitten tehtyä piirakoita ja toki tätä aina niin herkullista omena-kaurapaistosta. Ohje löytyy netistä ihan tuolla hakusanalla, jos joku vielä jaksaa ompuista jotain väsätä. Minulla meinaa tulla jo yliannostus :D.


Meillä täällä satoi eilen ensilumi, kuten varmaan muuallakin. Tänään piti käydä pulkkamäki testaamassa ja toki eilenkin sitä lunta käytiin haistelemassa ja maistelemassa kahteenkin kertaan. Pakkanen kun on tarpeeksi poskia nipistellyt, maistuu kuuma kaakao taivaalliselta. Loppukesästä ostin Juustoportin myymälästä tätä herkullista espanjalaista kaakaojauhetta, jonka joukossa on mm. kanelia. Erikoinen, mutta aivan hurmaava maku. Kaneliahan voi lisäillä itsekin makunsa mukaan ihan tavalliseenkin kaakaoon. Tai vaikkapa chiliä.


Toivottavasti ennätän nyt tulla tänne kertoilemaan kuulumisiani "hieman" useammin :D. Lupaan yrittää ja toki kun vauvalla alkaa olla nyt jotain rytmintynkää päivissään, osaan jo paremmin ennakoida mahdolliset vapaahetkeni.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Laura

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Kesäilyä

Nyt on kyllä tullut aivan sopimattoman pitkä tauko tähän blogin päivittämiseen, pahoittelut! Mutta, mutta.. Selityksen makua juu, mutta tosiaan oltiin mökillä ja siellä ei vaan sattunut sellaista sopivaa saumaa, että olisin päässyt lajittelemaan kuvia ja kirjoittamaan tänne päivitystä. Sellaista mökillä välillä on, toisaalta hyvä vaan, päästiin irtautumaan kokonaan kotiympyröistä ja rutiineista :).

Minulla on nyt loppuraskauden aikana alkanut selkä reistailla sillä tavalla, etten pysty enää juurikaan istumaan paikoillani pitkiä aikoja. Onneksi ei nyt tarvitse istua pahemmin, tai voin ainakin valita sellaisen puolimakaavan asennon :D. Huimaustakin on ollut, se onkin kurjempi vaiva, mutta ei kuulemma mitenkään vakava.



Mökillä oli ihanaa, kun sai olla maantasalla. Tyttö nautti täysin siemauksin ja ulkona oltiinkin aamusta iltaan, sateellakin piti nimittäin kastella kukkia.. :). Minäkin tietysti nautin, kun ei tarvinut tämän mahan kanssa kivuta useita kertoja päivässä kolmanteen kerrokseen (asumme hissittömässä kerrostalossa).


Kesällä herkuttelu on sallittua.. Tai näin uskottelen itselleni :D. Joka ilta mökillä piti paistaa lettuja puuhellalla, yhtenä iltana korvattiin letut köyhillä ritareilla. Mikäs sen ihanampaa, kun painua kamariin nukkumaan masu täynnä köyhiä ritareita tai lettuja ;).


Maalla pihapiirissä on tuollaiselle pikkutytölle paljon kiinnostavaa katseltavaa ja tutkittavaa. Joka päivä löytyy jotain uutta ihmeteltävää. Nämä maitokärryt ovat ikivanhat ja muistan, kuinka itsekin sisarusteni kanssa pieninä leikittii näillä. Joskus meitä oli isokin porukka kärryihin ahtautuneina, jos serkutkin sattuivat mökille samaan aikaan :D.


Meidän kanssa mökkeilemässä oli samaan aikaan äitini ja siskoni. Päästiinpä siis miehen kanssa yhtenä iltana kahdestaan Vaasan Strampeniin illalliselle. Kamera unohtui kotiin, joten tässä kännykällä kuva alkupalastani, Halloumisalaatista. Strampen on kertakaikkisen viehättävä ja tunnelmallinen paikka, ruoka on myös todella herkullista. Suosittelen!


Täällä kotona kaupungissa olen pakastanut luomumansikoita ja sain pikaisesti kerättyä lähimetsästä purkillisen mustikoitakin samalla, kun tyttö tohkeissaan popsi niitä pensaista omaan suuhunsa. Metsämansikoitakin ollaan käyty joka päivä metsänreunasta syömässä. Pitää tehdä mansikkamarmeladia tässä joku päivä.


Lisäkuulumisia toivottavasti piakkoin. Nyt täytyy lähteä ulos kauniiseen ilmaan, ei täällä sisällä kannata kesää tuhlata :)

Aurinkoa kaikille!

Laura

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Juhannus kaupungissa

Olihan se varsinainen juhannustunnelma vähän hakusessa tällä kertaa, kun ei päästy kaupungista pois. Mutta mukavaa oli kuitenkin :)




Hyvä tunnelma syntyy ihanista ystävistä ja hyvästä ruuasta. Rauhallisesta yhdessäolosta. Pitkästä aikaa tein itse perunasalaattia ja tuli todella suussa sulavaa. Tässä yksinkertainen ohje.

 Perunasalaatti
 
Uusia perunoita
2 nippua kevätsipulia pilkottuna (ei varsia)
1 pieni vihreä omena pieneksi pilkottuna
1 suolakurkku pieneksi pilkottuna
1 prk kermaviiliä
1 peni prk pippurituorejuustoa
pippuria
suolaa

Perunoita minulla oli keskikokoinen kattilallinen, ei aivan täysi. Keitetyt perunat pilkotaan aika suuriksi paloiksi, joukkoon lisätään pilkotut sipulit, maustetaan pippurilla ja suolalla ja annetaan seoksen jäähtyä ja maustua. Kun perunat jäähtyneet, lisätään joukkoon omena ja suolakurkku sekä kermaviili ja tuorejuusto. Sekoitetaan varovasti, mutta hyvin. Avot, valmista tuli :)


Salaatin kanssa syötiin yrttibratwursteja ja kaikkia pieniä kivoja naposteluherkkuja. Jälkkärinä toimi mikrosuklaakakku, jota mainostin täällä aikaisemmin. Mmmm, niin hyvää vaniljajäätelön kanssa!



Onneksi sää suosi ja oltiin paljon ulkona. Nyt on vielä niin ihanan vehmasta ja vihreää, että ei sitä malta sisällä pahemmin pysytellä.

Näin kesäisin aamupalaakin nautitaan pidemmän kaavan mukaan ihan kaikessa rauhassa. Minulla monesti kesäaamuihin kuuluu marmeladivoileivät kahvin kera. Pitäisi tehdä nyt kesällä itse marmeladia ainakin mansikoista. Kunhan noita suomalaisia mansikoita tulee kunnolla myyntiin, sitten pääsen keittelyhommiin. Vadelmistakin voisi tehdä, jos pääsen/kykenen vadelmanpoimintaan. Tässä meidän pihalla metsänlaidalla on useita reheviä vadelmapusikoita, kunhan vaan ennätän paikalle ekana, kunnes naapurit hoksaa kypsyneet marjat. Viime vuosina tilaisuus on mennyt aina ohi suun, joku on aina kerennyt ennen minua vattuapajille.



Vauvan odotus etenee ja huomenna tulee täyteen tasan 30 raskausviikkoa :). Äkkiä on aika mennyt, ihan käsittämättömässä hujauksessa! Kaiken kaikkiaan tämä raskaus on ollut erilainen esikoisen raskausaikaan verrattuna. Kun on tuollainen aktiivinen taapero ilahduttamassa elämää joka hetki, sitä kyllä aika hyvin "unohtaa" masuasukin. Illalla, kun on hetki aikaa rauhoittua, tulee vatsaa siliteltyä ja mietittyä vauvajuttuja. Sydänääniäkin välillä kuunnellaan kotidopplerilla. Esikoisen odotusaika oli kovin intensiivistä, sitä tarkkaili ihan eritavalla kehoaan, muutoksia ja tuntemuksia. Kaikkeen oli aikaa keskittyä. Tämä toisen lapsen odotus on mennyt hieman kuin siinä sivussa, esikoisen perässä juostessa :D.

Täällä me jatkamme kesänviettoa ja vauvan odotusta. Palaillaan taas mahdollisimman pian!

Laura

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Ja taas herkuttelua :D

Tuntuu, että herkuilla on suuri rooli meikäläisen elämässä :D. Onneksi osaan pitää kohtuuden tässäkin asiassa. Maistaa voi kaikkea sorttia, mutta pieni määräkin riittää ihan hyvin. Itseltään ei minun mielestä kannata kieltää mitään, muuten sitä tekee jatkuvasti mieli.

Jäätelö on sellainen herkku, että sitä pitää meillä olla pakkasessa aina, kesällä ja talvella. Ollaan miehen kanssa suuria jätskifaneja :). Yleensä pidetään pakkasessa vaniljajäätelöä, koska sitä saa tuunattua mielen mukaan. Joskus riittää mansikkahillo tai vaikka suklaakastike, mutta välillä teen jäätelösekoituksia, kuten näitä kahta nyt viimepäivinä.

Vaniljajäätelöä ja marenkia

Vaniljajäätelöä pilkotaan kulhoon haluttu määrä ja annetaan hetken sulaa. Kun jäätelöä on helppo pilkkoa ja sekoitella lusikalla, murennetaan joukkoon reilusti isohkoja marengin palasia. Seos sekoitetaan tasaiseksi, silitellään päältä nätiksi ja kulho siirretään pakkaseen siksi aikaa, kunnes jäätelö on taas aivan jähmeää. Tällä kertaa käytin vaaleanpunaisia kaupan valmiita marenkeja. Marengin voi toki tehdä myös itse, sehän olisi paras ratkaisu, mutta itse menin helpoimman kautta. Jos jäätelö tulee vieraille tarjottavaksi, kulhon voi siirtää suoraan pakkasesta tarjoilupöytään (päälle voi ripotella vielä koristeeksi marengin muruja tai käyttää koristeena kokonaisia marenkeja). Jos syöt herkun itse, voit vain lusikoida kulhosta itsellesi sopivan määrän nautittavaksi.



Vaniljajäätelöä ja Kismet suklaata

Tämä toteutetaan samalla tavalla, kuin marenkiseos yllä.



Näihin omiin jätskiseoksiin voi käyttää miltei ihan mitä vaan vaniljajätskin lisukkeeksi. Pätkis ja Da Capo on hyvää, tummasta suklaasta voi raastaa raudalla suikaleita joukkoon, sitruunan kuori, loraus kahvia tai mieleistä likööriä ym ym. Vaihtelua sille ainaiselle valmiille jäätelöpaketille. Ja onhan sitä kiva tarjota vieraille jotain sellaista, jonka eteen on nähnyt pikkaisen vaivaa ;).

Kesäisinkin arki on arkea ja arkea kannattaa aina piristää jollain pienellä ja helpolla. Minä tein tänään aamun kahvihetkestä sellaisen maidonvaahdottimen avulla. Tällaisen maidonvaahdottimen saa IKEAsta 1,50 eurolla ja se vaahdottaa maidon n. 20 sekunnissa



Maitovaahdon voi vielä halutessaan koristella vaikkapa kaakaojauheella. Eikös näytäkin tämä kupillinen astetta houkuttelevammalta, kuin perusversio ;)?



Meillä jatkuu kesän vietto rauhallisissa merkeissä. Pian on Juhannus ja sitä varten pitää keksiä tietysti taas jotain ihania herkkuja. Itsetehty perunasalaatti on taatusti yksi sellainen, pitää vielä miettiä millaisen salaatin valmistaisin tällä kertaa. Me vietetään Juhannus tänä vuonna kaupungissa omassa kodissa, vieraita tulee muutama. Harmi, ettei päästä maalle, ehkä ensi vuonna sitten :).

Aurinkoista Juhannusta! Olkaa varovaisia!

Laura

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Kakkua jälleen :)

Siis mun on ihan pakko kertoa teille tämä uskomaton kakkuohje! Kakun tekemiseen kokonaisuudessaan paistoineen päivineen meni n. 10 minuuttia :D.

Eli sain ystävältäni käsittämättömän helpon mikrossa valmistettavan suklaakakun ohjeen. Koskaan en ole leivontaohjeita pantannut itselläni, enkä aio pantata nytkään. Jakoonhan tällaisen ihanat reseptit on välittömästi laitettava. Olin t o d e l l a epäluuloinen tämän kakun suhteen ja onneksi olin aivan väärässä. En ole varmaan koskaan saanut aikaiseksi yhtä kuohkeaa suklaakakkua, kun tällä ohjeella sain.

Mikro-suklaakakku

2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
3 rkl kaakaojauhetta (sitä leivontaan tarkoitettua)
1 tl leivinjauhetta (laitoin aika kukkuraisen lusikallisen)
2 dl sulatettua voita
3 munaa
4 riviä Pandan tummaa suklaata sulatettuna
(mikrossa tai vesihauteessa, mikrossa tulee nopsasti)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon sulatettu voi ja sekoita kunnolla. Sitten lisää taikinaan munat, sekoita ja lopuksi vielä lisää sulatettu suklaa, sekoita kunnolla. Kannattaa tosiaan sekoittaa aina välissä, koska jos heität munat taikinaan samaan aikaan kuuman sulan voin ja suklaan kanssa, munat saattavat alkaa ikään kuin kypsentyä. Kaada taikina mikronkestävään vuokaan ja mikrota täydellä teholla (n. 700w) 4-5 min ajan.

Ohjeesta voi jättää tuon sulatetun suklaan pois, jos vaikkapa on tulossa yllätysvieraita ja kaapista kuitenkin löytyy nuo muut ainekset. Tietysti aivan niin hyvää ei kakusta silloin tule, mutta tarpeeksi hyvää kumminkin :).


Viime perjantaina kävin Lahden torilla, kun tiesin että siellä on biodynaaminen tila Toivo myymässä luomuviljeltyjä yrttejä ja taimia (nimi oli ennen Rihun biodynaaminen tila, tuolla nimellä löytyy Googlesta lisätietoja). Mukaan lähti pari basilikaa, sitruunamelissa ja tomaatin taimi. Nyt ne on tuolla meidän parvekkeella kasvamassa. Odottelen innolla mitä tuosta tomaatista kehittyy, ihanko oikeasti saan laittaa jonain päivänä itsekasvattamaani tomaattia leivän päälle ja salaattiin :).


Lauantaina käytiin sitten perheen kesken Yli-Marolan kotieläinpihassa ihmettelemässä mm. laamoja ja minipossua. Tyttö oli ihan huuli pyöreänä ja juoksi aitauksesta toiseen osaamatta päättää minkä eläimen luokse malttaisi pysähtyä pidemmäksi aikaa. Hän olisi halunnut mennä kaikkiin aitauksiin sisään ja hoki, että haluaa suukotella eläimiä ja ottaa niitä sykkyyn :D. Huvittavin näky oli laama, jolta oli juuri ajeltu turkki.





Kotieläinpihaa pitää Lahden 4H-yhdistys, pääset kotieläinpihan sivuille tästä. Pääsymaksu on vapaaehtoinen ja tiluksilla toimii myös kahvila. Tosi kiva paikka kesäretkikohteeksi :).

Siinäpä se tältä erää. Tänään on meidän äitin synttärit ja kokoonnumme porukalla meille synttärikahville illemmalla. Onneksi siivosin eilen koko huushollin, tarttee vaan leipoa tuollainen mikro-suklaakakku ja valmistaa jotain pientä suolaistakin vierailijoille.

Palaillaan taas toivottavasti piakkoin. Nauttikaa kesästä!!

Laura