tiistai 20. maaliskuuta 2012

Myrskyn jälkeen on poutasää :)

Tuo myrsky, josta viime postauksessa kerroin, oli aivan selvästi merkki kesästä. Eikö se niin mene, että taitekohdissa sää oikkuilee?


Nyt on jopa helle, huh huh. Tänään olin t-paitasillani puistossa tytön kanssa ja hiki virtasi silti :D. En valita yhtään. Ollaan oltu päivittäin nauttimassa auringosta meidän lähellä olevalla pikkuisella rannalla. Ei ole hiekkaranta, vaan sellainen merenhiomien kivien täyttämä kaistale. Tyttö on intoutunut heittelemään kiviä veteen, kun niin kivasti loiskahtaa. Siinä riittäisi hupia vaikka tuntikausiksi..

Tässä menossa erään heittotyylin harjoitukset :)


Tässä vielä meikäläinen aikasta kalpeana, jospa hieman saisin väriä lähipäivinä? Vaikka auringon kanssa toki pitää nykyään olla tarkkana ja suojavoiteet kohdillaan. Ei parane riskeerata ja polttaa hipiäänsä. Nytkin olen lainaillut tytön 50 kertoimen voidetta kasvoilleni, pitänee ostaa joku hieman kevyempi ja helpommin levittyvä versio meille aikuisille.


Katsokaa, miten kirkasta vettä! Tekisi mieli pulahtaa, mutta kuulemma tämä lahdelman vesi on nyt n. 15 asteista, ei paha tietenkään maaliskuun lämpötilaksi, mutta ehkä hieman koleaa mulle :).


Lauantaina käytiin ostoksilla Slieman toisella puolella (asutaan siis Sliemassa, mutta se jatkuu myös lahdenpoukaman toiselle puolelle, jossa enemmän kauppoja, ravintoloita jne). Siellä on tyynellä ilmalla paljon purjeveneitä "parkissa" keskellä vettä. Niitä kun katselee, tulee jotenkin haikea olo, että mäkin haluun veneen ja lipua sillä pitkin rannikkoa :). Että olisipa unelmaa herätä veneessä ja syödä kannella aamupalaa auringonpaisteessa. Ahh..


Nunnia on alkanut näkyä siellä täällä. Missä lie olleet, kun pitkään aikaan en ole nähnyt heitä missään. Viime viikolla pari nunnaa oli meidän lähipuistossa pikkulasten kanssa ilmeisesti koulupäivän päätteeksi. Arvelen, että nämä nunnat tulevat St. Dorothy's luostarista, koska sen yhteydessä on koulukin.


Meillä alkaa käydä aika vähiin täällä Maltalla. Vajaat 2 viikkoa enää jäljellä, sitten Italiaan hetkeksi lomailemaan. On kyllä ollut ihana viettää talvi täällä lumettomissa maisemissa näin kokemuksen ja vaihtelunkin vuoksi. Nyt aiotaan vielä nauttia nämä viimeiset päivät, rentoutua, ulkoilla, hengittää meri-ilmaa ja ihastella kesään puhkeavaa luontoa. Eilen juuri sanoin miehelleni, että onpa ihanaa palata Suomeen juuri, kun siellä alkaa kevät tehdä kunnolla tuloaan. Saamme nähdä tänä vuonna kahteen kertaan, kuinka luonto herää talvikauden jälkeen. Upeaa!

Tähän loppuun vielä teillekin kuva mun lemppari välipalasta tai päivän piristyksestä. Kylmää kaakaota ja tuoreita mansikoita! Nami nami :)

Palaillaan, heido!

Laura


Ei kommentteja: